Camille ja Manon
Sunnuntaina sitten loppui odotus kun ranskalaiset tulivat. Vasta silloin alkoi jännittää ja alkoi miettimään osaankohan mä puhua niille ollenkaan englantia ja mistä me oikeen voidaan jutella kun näki heidän bussin tulevan :D Turhaan sitä tollasia mietti! Juttua riitti heti ekana päivänä ja kyllä sitä enkkua ihan hyvin osasi puhua, vaikkakin aina ei tiennyt mitä sanoa. Vietiin Manon ja Camille heti samana päivänä tutustumaan meidän sukulaisten maatiloille ja retkelle metsään eväitten kera. Illalla menimme vielä Katille viettämään iltaa. Katottiin lätkää ja syötiin hirveä määrä herkkuja, oli tosi kiva ilta!
Koulussa he tutustuivat päivien aikana koulumme tilohin ja seurasivat oppituntejamme. Koulun jälkeen me majoittajat saimme keksiä itse ranskalaisille ohjelmaa. Viikkoon mahtui vaikka mitä ohjelmaa. Pelailtiin säbää ja futista koululla ja leivottiin sekä vietettiin muuten aikaan yhdessä ranskalaisten kanssa. Oli hauska pelata säbää kun kukaan ranskalaisista ei ollut ennen pelannut sitä, se ei haitannut oli tosi kivaa! Olin myös Camillen ja Manonin kanssa Lauran kotona ja siellä oli myös Ines ja Lauran isosisko saunomassa ja syömässä kaikenlaisia herkkuja, meillä oli niiin hauskaa ja kivaa ettei millään olisi halunnut lähteä kotiin! Saunassa Ines, Manon ja Camille ei ollut ikinä käynyt, mutta oli kuulemma ihan hyvä kokemus vaikka aluksi vähän jännittikin :D
Ei voi muuta sanoa, kuin, että aivan mahtava kokemus ja kaikki ranskalaiset oli tosi ystävällisiä, kohteliaita ja ihania ihmisiä ja uusia ystäviä ja tutttavuuksia tuli! Ja kyllä ne ranskalaiset pojat olivat aaivan erityisen ihania, heh :) Englantia tulikin puhuttua niinä päivinä lähes koko ajan ja olikin erittäin hyvää enkun harjoittelua ja vaikka sitä ei puhunut kovin sujuvasti, tuli kuitenkin ymmärretyksi. 4 päivää oli todellakin liian lyhyt aika, kun siinä ajassa ei kovin hyvin ehtinyt tutustumaan läheskään kaikkiin. Oli kamalan vaikea hyvästellä ja kyyneleet silmissä naama ja silmät itkusta punaisena jätettiin hyvästit..sitä kun tajusi, että ei välttämättä nähdä enää ikinä. Mutta ainahan voi muistella kuinka hauskaa meillä oli!♥