Oonko mä oikeesti vahva?

Mä ylitin mun mukavuusalueen tässä hetki sitten aika vahvasti. "kohtasin" erään ihmisen miltei puolen vuoden tauon jälkeen uudelleen. Mua pelotti tosi paljon, ja ajattelin, että ei tästä varmaan tuu yhtään mitään. Pelkäsin, että saan häneltä pelkkää shaibaa niskaan, mollausta ja muuta mahdollista.

Mutta ei. Sain takaisin jotain mikä ehkä tuntui oikeasti pahemmalta. Väliinpitämättömyyttä, huomioimattomuutta, tuhahtelua asioista, mitkä on mulle suuria kun puhuin niistä muille. Kykenemättömyyttä katsoa mua edes silmiin. Vaikeus tervehtiä, kysyä kuulumisia vaikka oltais oltu kahden.

45minuuttia sitä kestin, kunnes sanoin seuralleni, että vois olla aika lähteä, aikalailla itkua ja pahaa oloa nieleskellen. Sitten pääsin majoituspaikkaani purkamaan tätä keissiä, ja tajusin yhden jutun.

Mä oon aika hiton vahva.

Tää ihminen on mulle sellainen, että se on ollut mun elämässä oikeestaan aina, mutta nyt viime vuodet on olleet aika huonoja. Oon saanut vain ja ainoostaan sitä huonoa fiilistä ja itkua; jos hetken oon ollu hyväntuulinen, iloinen tai onnellinen tän henkilön johdosta, on se hetken päästä taas pilattu, ihan tahallaan.  Mutta silti, oon kestänyt sen. Kaiken, asumisesta, raha-asioista, mun sairaudesta ja muusta, mitkä ei oo ihan nappiin mennyt ja mistä oon napinaa ja mollausta kuullut.

Käytiin noiden juhlien jälkeen keskustelua aiheesta, ja eräs hieman huonommin tunteva ihminen sanoi mulle, että "Heidi, vaikka mä en sua oikeen tunnekaan kuin näiden naisten kertomista jutuista, niin nyt kun mä sua tässä kuuntelen, niin pakko sanoa että sä oot tosi vahva ihminen, ja avoin." Noita/tuollaisia sanoja mä en oo kuullut pitkään aikaan, ja ne tuntui oikeestaan aika hyvältä, kun ne itse sai hetken päästä sisäistettyä ja tajuttua, että kaipa ne paikkaansa sitten pitää.

Mun mielestä elämässä on niin paljon pahaa ja negatiivisia juttuja, että yhdenkään sulle (muka) läheisen ihmisen ei tulisi aiheutaa pahaa mieltä yhtään enempiä. Joten ihanat, pitäkää lähellänne ihmisiä, jotka sen todella ansaitsee  ja jotka todella tuovat sitä hyvää mieltä <3

Kesä 2018 - ämpärilistan aika

Heips!

Jollain tavalla se kesä aina osaa yllättää, tai lähinnä se, miten nopeasti se lämpö, viherrys, kesäinen fiilis ja kesäiset ihmiset oikein tulevat. Allekirjottanut on ehtinyt jo palamaankin, ihan kiitettävästi ilman mitään auringon ottamista, joten rakkaat ihmiset, muistakaa se aurinkorasva!

Nyt olisi vuorossa jollain tavalla perinteeksi tullut kesän ämpärilista! Mun oli jotenkin hyvin haastava miettiä, mitä mä OIKEASTI tänä kesänä haluaisin kesääni sisällyttää, mutta kyll niitä juttuja sitten löytyi aika hyvin :)

1. Löytää kateissa ollut lukuinto uudelleen ja bongata kirja, jonka kanssa valvoa vaikka koko kesäyö

2. Huvipuistoilla yksi kokonainen päivä. En ole pariin (?) vuoteen käynyt missään huvipuistossa hurvittelemassa ja laskeutumassa aivan lapsen tasolle, niin eiköhän tänä kesänä olisi sen aika?

3. Tahtoisin aloittaa ulkotreenailut pitkästä pitkästä aikaa, tai no, enhän mä oikeen koskaan ulkona ole muuta treeniä tehnyt, kuin vaan lenkkejä ja porrastreenejä. jos tälle kesälle suunnittelisi lenkin yhteyteen jotain muutakin?

4. Juhlistaa omia synttäreitä mukavissa merkeissä ja hyvässä seurasssa. 21vuotta, jotenkin tuntuu hyvin oudolta olla jo niin "vanha".. :D vaikka aika kaukana vanhastahan se vielä onkin. 

5. Yhtenä tavoitteena on myös kaivaa kamera pitkästä aikaa esiin, ja kokeilla, onnistuisiko se valokuvaaminen vielä tältä muikkelilta!

6. Käydä uimassa, ostaa uikkarit ja viettää rantapäivää. Ei ihan tuossa järjestyksessä, mutta melkein kutenkin. Jos tänä kesänä olisi edes himpun verran itsevarmampi omasta itsestään ja kehostaan, että olisi mukava olo uikkarit päällä rannalla :)

7. Piknikkeilyt! Edellisinä kekinä muutaman kerran tuli puistoissa aikaa kuluteltua, mutta änä kesänä jos kelit sallisivat, niin olisi aika jees, jos vähän enempään olisi mahdollisuus. 

8. Saada koti vihdoin ja viimein sisustettua. Enhän mä siellä ole kuin kohta puolivuotta asunut....

9. Nauttia sadepäivästä. Tää päivä voisi sisältää jonkun hyvän leffan/sarjan, jotain syötävää ja vesisateen tunnelmointia, yksin tai jonkun kanssa.

10. Pitää omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolta syömällä hyvin (kuitenkin myös hyvällä omallatunnolla), liikkumalla, tekemällä sellaisia asioita mitkä tuntuu hyvältä, mutta muistamalla että joskus täytyy uskaltaa poistua mukavuusalueen ulkopuolelle, kuitenkin hyvän maun rajoissa!

Onko teillä jotain kesäsuunnitelmia, tai jotain tärkeitä tiettyjä juttuja, joita haluaisit just tähän kesään sisällyttää? Vinkkaa toki minullekkin :)

Täällä taas, jälleen kerran!

Pitkästä aikaa täällä, blogin parissa. Jotenkin ollut hirveän suuri kynnys avata blogger ja alkaa näpyttelemään tekstejä ja juttuja. Tässä määrittelemättömän blogitauon aikana on tapahtunut ihan älyttömästi kaikkia juttuja, ja haluankin teille niitä tässä hieman raottaa ja valottaa kera puhelimeen kertyneiden julkaisukelpoisten kuvien.

 

Kaikista loogisimmalta tuntuu aloittaa ehkäpä suurimmasta asiasta ja seikasta, joka mulle on tässä viikkojen aikana tapahtunut. Mä sain työpaikan. Pääsin töihin erääseen vammautuneiden asumisyksikköön ihan vakituiseksi työntekijäksi. Nyt kuitenkin hieman pidemmillä vapailla, joidenka syystä postauksessa myöhemmin..

 

Hyvää ruokaa & seuraa.. Ittensä laittamista enemmän kuin työkuosiin.. Sunnuntaifiilistelyä vapaan sattuessa juuri sille päivälle. Aika perusarkea, mutta jotenkin tuo aika oli aika jees, pitkästä aikaa. 

Nää kaks kuvaa, tai etenkin tuo ensimmäinen, ovat sellaisia, jotka ehdottomasti haluan itselleni kehyksiin asti muistoksi. Nää kuvat kertoo tosi paljon siitä, kuinka rakkaita ja tärkeitä nuo pikkuvelmut on mulle <3 nyt vain harmiksi ei ole ollut vain aikaa nähdä tätä kolmikkoa, mutta sunnuntaina on taas se hetki jolloin tää muidu on näiden kanssa pelkkää iloa ja hymyä :)

 

Mites sitten nuo treenit? No, sanotaanko näin, että kun sinne salille tai lenkille pääsee, niin sitten kyllä kulkee! Mulla tosiaan on ollut tässä vähän ongelmana yhdistää töihin liittyvää väsymystä ja treenejä kimppaan; jos menen aamuvuoroon, oon sen jälkeen aika väsynyt, etenkin jos huonot yöunet alla. Sitten jos menen iltavuoroon, haluan aamulla nukkua pitkään ja tehdä kotihommia yms juttuja. Mutta nyt oon sitten vaan kofeiinilatauksen voimilla mennyt treeniä aamvuoron jälkeen tekemään ja samoin sitten näitä vapaita tulee kulutettua myös jumppaillen.

 

Lisää humua pikkusisaruksista ja meikäläisen pärstää :)) Näin mun "joutsanpikkuveljeä" ekaa kertaa mun valmistujaisten jälkeen. Eli ekaa kertaa tänä vuonna. Kesän ekat ulkojäätelöt ja pokemonit tuli myös tuolla miittauksella syötyä ja napattua. Itku tuli kun nähtiin, itku tuli kun erottiin <3 

Näistä kuvista tuo mielinauha-kuva ja sen jälkeinen kuva minusta kertoo aika vahvasti tän hetken moodia. Oon viimeaikoina ollut aika väsynyt, masentunut, ahdistunut ja sellainen että kaikki tekeminen tuntuu tosi vastenmieliseltä ja haastavalta. Oon tän viikon nyt pakkolomaillut aka saikkuillut. Mutta tästä on vaan tie ylöspäin - vaikka sitä on välillä hyvin vaikea itsekkään uskoa. 

pst. tsekatkaa mun pyöräilyenkka!

Enemmän mua seurailleet lukijat on varmaan instagramista ja/tai snapchatista huomanneet mun tukkamuutoksen! Mua alkoi nyppimään huonokuntoinen reuhka, niin päätin sitten käydä napsimassa reippaasti lyhyemmäksi ja värjäystä mustaksi/mustanruskeaksi. Tää tuntuu värinä tosi omalta, mutta tavallaan haaveilen taas pitkästä tukasta...

Tää "bodycheck" kuva on tältä päivältä, jotenkin sitä on tuntenut itsensä paljon lihavemmaksi ja suuremmaksi, mutta kun sitä vähän pidempään itteään kattelee, niin on tuosta jotain ylimääräistä irronnut, vaikka paaljon on vielä tekemistä!

Tosiaan, vähän kaikenlaista hyvää ja toki myös sitä huonoa tässä on ollut, mutta mä jaksaa vielä jollain tavalla uskoa siihen, että nyt kun tämän hetken taas vaihteksi "kärsii" niin saan jossain vaiheessa paljon enemmän takaisin <3

Ihania aurinkoisia kevätpäiviä, nauttikaa auringosta ja näyttäkää sitä hymyä, aina kun just sua oikeesti hymyilyttää, pus!